Diplomityöni (arkkitehdin tutkintoon valmistanut lopputyöni) Esteettömyys kaavoituksessa – Lohjan keskusta mahdollisuuksien ympäristönä käsittelee esteettömyyden huomioimisen mahdollisuuksia ja konkreettisia toteutustapoja kaavoituksen eri tasoilla. Työn alkuosassa pohditaan kaavoittajan vaikutusmahdollisuuksia, velvollisuuksia ja esteettömyyden huomioimisen vaikutuksia yleisesti ja esitellään tekijän ehdotuksia esteettömyystavoitetta ilmaiseviksi kaavamerkinnöiksi. Toisen puolen työtä muodostaa Lohjan keskusta-alueelle laadittu esimerkkisuunnitelma, jossa esteettömyysaiheeseen liittyviä havaintoja, em. kaavamerkintätapoja ja esteettömyysteeman suhdetta muuhun ympäristön suunnitteluun testataan käytännön suunnittelutyössä.
Esteettömyydellä tarkoitetaan yleensä tavoitetta kehittää sellaisia välineitä, rakennuksia ja toimintatapoja, joilla edesautetaan ikääntyneiden tai muutoin heikommassa asemassa olevien itsenäistä selviytymistä. Termi on totuttu yhdistämään lähinnä toimiin, joilla poistetaan liikkumisen ja viestinnän fyysisiä esteitä. Kaavoituksessa esteettömyys on kuitenkin käsitettävä laajemmin: esteettömyys on toiminnan vaihtoehtojen tarjoamista ja ympäristön tekemistä saavutettavaksi ja käytettäväksi sekä fyysisiltä että ympäristössä liikkumiseen yhtä huomattavasti esim. pelkoina, viihtyisyytenä ja kohdattavina asenteina vaikuttavilta ”henkisiltä” ominaisuuksiltaan.
Esteettömän ympäristön perustan muodostaa saavutettavien palvelujen ja paikkojen määrittäminen ja yhdistäminen esteettömäksi reitistöksi. Ympäristön esteettömyyteen liittyy kuitenkin myös muita, laajempia, abstraktimpia ja vaikeammin hallittavissa olevia asioita kuin yksin tasoerojen ja muiden liikkumisen esteiden hallinta: mm. ympäristön luettavuus, johdattelevuus, fyysinen ja koettu turvallisuus, viihtyisyys sekä sosiaalisten, kulttuuristen ja kielellisten rajoitteiden hälventäminen ovat kaavoittajan haasteina. Pohjimmiltaan kyse on myös arvoista: kenen kaupunki on, miten ympäristöä ”käytetään”, kuka sitä voi ja saa käyttää? Esteettömyyden huomioiminen ympäristön ja kokonaisen kaupunkirakenteen kyseessä ollessa tarkoittaa ennen kaikkea toiminnan mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen luomista sekä ympäristön käytettävyyden parantamista, ei alkuperäisyydestä ja erikoispiirteistä luopumista tai ympäristön standardisoimista.
Esteettömyyden huomioiminen jo kaavoitusvaiheessa on tulevan ympäristön laadun kannalta tärkeää – lähtökohdat esteettömyyden periaatetta tukevaan toteutukseen syntyvät monesti hyvinkin aikaisessa vaiheessa tehtyjen ratkaisujen pohjalta. Vaikka esteettömyyden vaikutuksista ei vielä ole tarjolla laajempia tutkimustuloksia, on ilmeistä, että ympäristön esteettömyyteen panostamalla voidaan saavuttaa huomattavia taloudellisia ja sosiaalisia etuja, vaikuttaa muidenkin kuin ns. toimintarajoitteisten hyvinvointiin ja parantaa merkittävästi alueellista kilpailukykyä.
Lataa PDF (4 Mt)
Käyttöoikeusasioissa: ota yhteyttä!