Ratikka on realistinen ratkaisu |
Huoli raitiotien mielekkyydestä lienee turha. Verrattuna muualla toteutuneiden raitiolinjojen varsien asukas- ja työpaikkamääriin, ratikka on esim. Hervanta-Lentävänniemi-linjalla realistinen ratkaisu jo nyt. Tampereen kaupungin nettisivun kartta- ja paikkatietopalvelusta voi kartan ja harpin avulla tarkistaa, että em. linjan varrella asuu alle 350m etäisyydellä vähintään 60000 asukasta. Vuonna 2009 Tampereen joukkoliikenteessä tehtiin 27 miljoonaa matkaa, arkisin keskimäärin 0,47 matkaa/as/vrk. Hervanta-Lentävänniemi-välillä tehtiin n. 20000 matkaa/vrk. Luku on laskettu reitillä kulkevien bussilinjojen matkustajamäärästä vähentämällä ko. reitin ulkopuolisilla linjaosuuksilla kuljettujen matkojen osuus. Em. linjan varrelle tullee vähintään 8500 asukasta lisää, kun kaavoituksen alla olevat asuinalueet valmistuvat. Näin voidaan arvioida linjan käyttäjämääränä toteutuvan vähintään 24 000 matkaa/päivä. Tämä siis nykyisellä joukkoliikenteen käyttötasolla, huomioimatta kokemuksia (mm. Helsingin raitiolinja 9, 2008), joiden mukaan raideliikenne lisää joukkoliikenteen matkustajamääriä merkittävästi. Ratikoilla ei ole tarkoitus korvata kaikkia nykyisiä busseja, vaan lisätä kapasiteettia ja sujuvuutta linjoilla, joilla siihen on eniten tarvetta ja joilla raitiotie pitkällä tähtäimellä tulee veronmaksajille edullisemmaksi kuin bussiliikenne. Reuna-alueiden joukkoliikenteen hyvän palvelutason takaamiseksi tarvitaan edelleen myös busseja. Usein ratikkahanke on suuren alkuinvestoinnin pelottamana leimattu kalliiksi suhteuttamatta kuluja muun ajoneuvoliikenteen investointeihin. Autoliikenne näyttää halvalta, kun sen osuutta katujen rakentamisen ja ylläpidon kuluista ei jyvitetä autoilijoille samoin kuin raideinvestointi nyt lasketaan ratikalle. Jotkut vaativat, ettei heidän maksamiaan veroja käytetä hankkeeseen, josta ei ole heille hyötyä. Verorahoilla ylläpidetään yhteiskuntamme toimintaa ja toiminnan mahdollisuuksia riippumatta siitä, käyttääkö meistä jokainen tasapuolisesti näitä palveluita. Myös katujen rakentaminen ja ylläpito maksetaan verorahoin. Me kaikki tuemme siis jatkuvasti myös autoilua kaduilla, joilla itse emme autoile. Ratikan kalusto-, ylläpito- ja liikennöintikulut ovat tämänhetkisen tiedon mukaan pienempiä kuin bussipohjaisen joukkoliikenteen kulut vastaavilla reiteillä. Se olisi veronmaksajankin etu. * * * kirjoitus on julkaistu Aamulehden mielipidepalstalla 17.4.2010 |
< Edellinen | Seuraava > |
---|