10.08.2009 |
Vaalirahoista käytävä kohu laajenee päivä päivältä. Poliitikkojen reaktiot "Eihän tuen ottaminen ole mitenkään laitonta" tai "Tämä raha on ehdottoman välttämätöntä demokratian toteutumiseksi, tarvitseehan puolue toimiakseen rahaa" ovat molemmat säälittäviä puolustusreaktioita. Eihän kyse olekaan siitä, onko rahoitus oikein vai väärin, vaan siitä, miten paljon rahaa on liikkunut kulissien TAKANA. Kaikki poliittinen rahoitus, jota ei tehdä avoimesti, on väärin. Ammattiliiton jäsenenä en todellakaan halua, että edes osaa kalliista jäsenmaksustani käytetään yhdenkään puolueen tukemiseen - olenhan maksanut jäsenmaksuni tarkoittaen sen yksinomaan ammattiyhdistyksen toimintaan. Pankin, vakuutusyhtiön tai yhtään minkään muunkaan yrityksen asiakkaana haluan ehdottomasti tietää minkä asioiden edistämiseen yritys minulta ja muilta asiakkailta keräämiään voittoja käyttää. Ehkä se ei olekaan intressieni mukaista, ehkä haluankin juuri siksi vaihtaa yritystä? On totta, että puolueen toiminta vaatii rahaa ihan siinä kuin minkä hyvänsä muunkin yhdistyksen tai muun yhteisön. Kyllä puolueita saa tukea, mutta tuen tulisi olla reilua ja avointa. Jokainen puolueen jäsen tukee puoluettaan maksamalla jäsenmaksua, useimmat myös tekemällä valtavat määrät talkootyötä. Jäsenyys ja talkootyö on paitsi reilua ja avointa, myös tehokasta ja näkyvää puolueen tukemista. Mitä enemmän jäseniä ja mitä enemmän työtä, sitä vähemmän tarvitaan vaali- yms. rahoitusta. Jokin yritys tai muu taho saattaa haluta tukea puolueen toimintaa lahjoituksella, mutta en voi ymmärtää miksei lahjoitusta voisi julkistaa. Lahjoitus, joka halutaan salata, ei kuulosta reilulta: salaamistarpeesta herää heti epäilys, ettei lahjoitus olekaan yrityksen asiakaskunnan tai yhdistyksen jäsenistön tahdon tai etujen mukainen. Sellaisia lahjoituksiahan ei pitäisi olla, ei siis haittaa, jos niitä julkisuuden takia ei enää anneta. Epäilemättä löytyy aina keinoja kiertää rahoituksen avoimuus. Siksi tulisi yhtä aikaa avoimuusvaatimusten kanssa pyrkiä vähentämään ylenpalttisen rahoituksen tarvetta. |
|
09.08.2009 |
Suomalaiset rauhanturvaajat ovat Afganistanissa "aseellisen konfliktin osapuolia". Minusta Suomen pitäisi vetää rauhanturvaajansa pois Afganistanista. Rauhanturvaajat ovat turvaamassa rauhaa. Sitä turvataan, kun rauha on ensin saavutettu. Jos todetaan ettei ole rauhaa, vaan jälleen aseelliseksi äitynyt konflikti, johon suomalaisilla ei ole osaa eikä arpaa (kuten siis esimerkiksi tuolla Afganistanissa tulkintani mukaan on), sitten on osattava tulla pois. Konflikti kuuluu ratkaista niiden kesken, joita riidat koskevat, muut sotkeutukoot mielin määrin sovitteluun, eri näkökulmien julkiseen tarkasteluun ja rauhan hierontaan, mutta ei taisteluihin yhtään kenenkään puolella. (Kun vielä tajuttaisiin olla aseitakin myymättä, olisi "aseellisen konfliktin" todennäköisyyskin huomattavasti pienempi... ;) ). Osallistumalla aseelliseen konfliktiin hallituksen tukena, Suomi on asettunut puolustamaan toista konfliktin osapuolista. Suomalaiset Afganistanissa eivät siis enää turvaa rauhaa vaan toista kiistaosapuolta. Kun rauha on muuttunut puolueelliseksi, on osattava tulla pois tai myönnettävä olevansa puolueellinen. Suomella ei ole mitään syytä olla puolueellinen Afganistanissa. Siten on siis vedettävä rauhanturvaajat kotiin ennen kuin heidät kotiin lähetetään. Sinänsä rauhanturvaajan työhön kuuluu toki kestää aseellisiakin välikohtauksia. Varmaan tarvittaessa käyttääkin asetta. Oleellinen ero menee kuitenkin puolen valinnassa. Rauhassa ei tarvitse valita puolta, vain sodassa tarvitsee. |
|
05.08.2009 |
Ruoan arvonlisäveron alennus on floppi, jota ei pelasta enää sen paremmin sen toimeenpaneminen kuin tekemättä jättäminen. Tuo viiden prosentin hintaosuus on jo aikaa siirtynyt elintarvikkeiden hintoihin - siis siitäkin huolimatta että tuottajahinnat ovat viime aikoina olleet ennemmin alenemaan päin. Jos kohuttu ruoan alv nyt jätetäänkin alentamatta, nuo viisi prosenttia jäävät kauppiaan (keskusliikkeiden etenkin) tassuun entisen voittoprosentin ylettömänä kasvuna. Jos alennetaan, kuluttajahinnoissa palataan noin suunnilleen sille tasolle, jolta lähdettiin alv-alennusten tullessa puheenaiheeksi. Niin tai näin, kauppias voittaa: alv-kiemuroiden aiheuttamana elintarvikkeiden hinnoissa oleva voitto-osuus kasvaa joko hiukan tai paljon. Niin tai näin, hintojen erotuksen maksaa veronmaksaja. Ruoan alv:n alennuspäätöksestä on siis muodostunut piilotulonsiirto veronmaksajilta kaupan keskusliikkeille. Tosi ovela veto. Hallituskin on umpikujassa. Jos alennetaan, luovutaan verotulosta, joka on korvattava verottamalla jotakin muuta. Veronmaksaja siis maksaa jossakin muussa sen hinnan, joka hinnoissa tiedetään jo syödyn, ja joka ei elvyttänytkään yksityistä kulutusta eikä vähävaraisia vaan yksinomaan kaupan väliportaita. Jos ei alenneta, petetään etenkin alennusta kovaan ääneen vaatineen keskustan äänestäjät ja jätetään suosiolla kaupan pitää suuri voittoprosentti, mutta toisaalta valtio saa pitää verotulonsa aikana, jolloin jokainen veroeuro on kullan kallis. Etenkin kun se alv:n alennuksen elvyttävä vaikutuskin on edelleen kyseenalainen. Oleellinen virhe tehtiin lykättäessä alv:n alennuksen täytäntöönpanoa usealla vuodella. Tämä oli suora kädenojennus elintarvikeliikkeille ja pyllistys kansalaisille: olkaa hyvät ja korottakaa hintoja hyvissä ajoin kääriäksenne voitot! Jos alennus olisi tullut voimaan heti, se olisi siirtynyt todennäköisemmin hintoihin kuluttajan hyödyksi. Kauppiaalta se ei olisi ollut pois, kysehän oli "vain" valtiolle tilitetävästä arvonlisävero-osuudesta, ei kaupan voitto-osuudesta. Valtiolta se olisi ollut poissa aiemmin, mutta ehkä elvyttävämmin, ken sen varmaksi tietää? Verotalous on oleellisin osa kansantaloutta ja valtion ohjailukeinoja. Sen kanssa ei pitäisi leikkiä - eikä tunaroida. Olisi korkea aika miettiä, saadaanko tapahtunutta yhtään millään korjattua. Mahdollinen korjausliike voisi olla jonkinlainen liikevoitto-osuuteen sidottu progressio, joka otettaisiin käyttöön veronalennusten toteutuksen yhteydessä. Ylimalkaan reilu maailma vaatisi myös reilun elinkeinoelämän. Yrittäjän täytyy voida hyvin, mutta ei muiden huonostivoinnin hinnalla. |
|
|
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Seuraava > Loppuun >>
|
Tulokset 28 - 30 / 165 |