Elämä blogin rivien välissä
Blogi

Blogin kirjoittaminen on osoittautunut näin alkuunsa hankalammaksi kuin osasin odottaa. Kirjoittaessa itsesensuuri iskee helposti. Mielipiteille pitää olla faktaperusteluja. Niiden etsiminen puolestaan vaatii hieman aikaa ja vaivaa, vaikka onkin ehdottoman tärkeää, opettavaista ja mielenkiintoista.

Suurimman osan ajatusteni taustoista poimin sanoma- ja aikakauslehdistä: Hesarista, Aamulehdestä, Talouselämästä, Tekniikka&Taloudesta, Tamperelaisesta, Pirkkalaisesta... Leikkelen lehdistä artikkeleita asioista, joista haluaisin lisätietoa tai joihin haluaisin itse palata blogissa tai mielipidekirjoituksissa, edustajanakin. Näitä lehtileikkeitä on alkanut kertyä kiusaksi asti pianon päälle, aamiaispöytään, reppuun ja sängyn viereen. Ymmärtäväinen aviomieheni on yrittänyt urheasti kestää alati pahenevaa leikkelekaaosta ja mustasukkaisuuttani rästiin jääneiden, lukemista odottavien lehtien pinoista. En voi muuta kuin toivoa miehelle edelleen pitkää pinnaa; tuskin intohimoinen suhteeni tietoon, tutkimukseen, kirjoihin ja lehdistöön tästä muuttuu, kävi vaaleissa miten tahansa.

Lähes päivittäin törmään asiaan tai pariin, joita tekisi mieli kommentoida! Välittömimmistä kommenteistani ovat saaneet ”nauttia” työkaverit kahvipöydässä – he jos ketkä tuntevat mielipiteeni ja käsitykseni maailman menosta! Voin siis olla reilusti onnellinen lähimmän esimieheni välittömästä ensireaktiosta kansanedustajaehdokkuuteeni: ”No sinä olisit kyllä juuri oikea ihminen siihen hommaan!” (Vasta seuraavat kommentit olivat niitä, joita olin osannut odottaa: ”Paljonkohan se kampanjointi vaatii poissaoloa työstä?” ja ”Muu puoluevalinta olisi kyllä voinut olla firman kannalta hyödyllisempi…”)

Viime päivien pohdintani ovat käsitelleet toisaalta Tarastin työryhmän aikaansaannoksia, maankäyttö- ja rakennuslain muutospaineita ja juuri viime viikolla käymälläni Efekon Kaavoitusprosessin peruskoulutus -kurssillakin ilmassa ollutta ”näin puolustaudutte kaavoittajina kansalaisten kaavoitusta turhaan viivyttäviltä valituksilta” -asennetta, toisaalta valtiovarain käyttöä ja suuruusluokkia ministerin Saarelan nimissä esitetyn ystävyysseurojen ja kulttuurilehtien tuen leikkauksien aiheuttaman polemiikin pohjalta. Näistä enemmän seuraavissa kirjoituksissa.

* * * * * * * * * * *

lisäys 1.12.2006:

Enpä näköjään ole lehtileikkeineni yksin. ;) Seuraavassa tuore lainaus Talouselämästä. (lue koko artikkeli klikkaamalla tästä)

Mistä parhaat ideat syntyvät? Milloin ajatus vain jurraa paikoillaan?

Vesa Keskinen istahtaa usein kyläkaupan lehtihyllyn ääreen, kun kauppa iltayhdeksän jälkeen hiljenee. Hän selailee lehtiä, ottaa kopioita kiinnostavista asioista ja laittaa kopiot reikämappiin.

"Minulla on mapeittain lehtijuttuja ja valokuvia kerättynä. En tiedä, mihin niitä voi käyttää. Intuitio vain kertoo, että tarvitsen niitä vielä. Ehkä viikon, ehkä kymmenen vuoden kuluttua."

 
< Edellinen   Seuraava >

Kommentteja


Sivu 1 0 ( 0 Kommentteja )
©2006 MosCom

Kommentoi: Elämä blogin rivien välissä...

Kirjoita kommenttisi:

Nimi: (pakollinen)

E-mail: (pakollinen)
Sähköpostiosoitteesi ei näy sivuilla - ainoastaan sivuston ylläpitäjälle
Kotisivu: (vaihtoehtoinen)



Kommentti: [BBcode]