Ohikulkeva auto ei ostoksille poikkea

Nimim. Keskustan puolesta kirjoitti kaupallisen keskustan liikenteellisistä vaatimuksista (AL 29.12.). Kirjoittaja yhdistää kaupunkikeskustan virheellisesti kauppakeskuksiin.

Suurten kauppakeskusten ja markettien toiminta nojaa autoilijoihin. Kauppa kuljettaa tavarat suurina määrinä harvoihin jakelupisteisiin, asiakas hoitaa kalliimman lähijakelun autollaan. Kaupan säästöt lisäävät asiakkaan bensalaskua. Samalla lisääntyvä melu ja epäviihtyisyys ajavat asumisen rauhallisempiin nukkumalähiöihin lisäten edelleen kuljetustarpeita ja autoriippuvuutta.

Kaupunkikeskusta toimii toisin kuin kauppakeskus. Siellä asutaan, työskennellään, vietetään aikaa ja liikutaan kellon ympäri. Sinne mahtuu monen kokoisia yrityksiä, joiden kannattavuus ei riipu autopaikasta oven edessä vaan ympäristökokonaisuuden viihtyisyydestä.

Keskusta on yhteistä tilaa. Se edellyttää turvallisuutta, toimivuutta ja melun hillintää, joita yksityisautoilun kasvu heikentää, joukkoliikenne ja kävelykadut puolestaan parantavat.
Kirjoittaja uskoo kävelykatujen heikentävän kaupan kilpailukykyä. Tutkimukset todistavat toista. Esimerkit mm. Jyväskylästä, Oulusta ja Tallinnasta kertovat kävelykeskustojen toimivuudesta.

Kauppakeskuksiin tehdään keinotekoisia keskustaympäristöä jäljitteleviä katuja ja aukioita putiikkeineen ja kahviloineen. Pitääkö alkuperäinen todella uhrata liikenteelle, jotta saamme
virtuaalikaupunkeja?

Mittakaava hämää autoilijaa. Esim. matkalla Citymarketin parkkipaikalta maitohyllylle autoilija kävelee matkan, joka vastaa n. kolmea katuväliä Tampereen suurikorttelisessa keskustassa. Ideaparkissa etäisyydet ovat varmaankin vielä pidemmät. Keskustassa lähin bussipysäkki on tuskin koskaan yli sadan metrin päässä. Miksi oma auto keskustassa pitäisi saada pysäköidä lähemmäs kassaa kuin kauppakeskuksessa?

Auton tuoma liikkumisen vapaus onkin usein näennäistä. Sen hintana ovat autoilun päästöt ja veronmaksajien kukkarossakin näkyvät monet terveysvaikutukset. Helsingissä harkitaan parhaillaan toimenpiteitä yksityisautoilun rajoittamiseksi ilmanlaadun ollessa heikoimmillaan (HS 30.12.).

Eri elämäntilanteissa tulee voida valita sopivin elin- ja ostosympäristö. Ehkä keskusta ei ole kaikille lapsiperheille miellyttävin ostospaikka. Toisaalta monet perheet sinne mielellään bussillakin saapuvat. Keskustaan pääsy omalla autolla ei saa tapahtua saasteetta ja melutta liikkuvien kulkumuotojen eikä näitä käyttävien ihmisten kustannuksella. Autoilukaan ei saa muodostua pakoksi.

Haave autokaupungista on lyhytnäköinen. Ei keskustaa ruuhkauta joukkoliikenne vaan yksityisautoilun kasvu. Tätä kasvua voidaan ehkäistä mm. yhdyskuntasuunnittelulla. Myös toimiva joukkoliikenne vähentää ruuhkia - sekä autoilijoiden että autottomien eduksi. Joukko- ja kevyttä liikennettä tukemalla turvataan elävä kaupunkikeskusta, elinkeinoelämän kilpailukyky ja ihmisten vapaa liikkuvuus myös polttoaineiden kallistuessa.

Moni autoilee tottumuksesta. Kokemuksesta voimme suositella keskustaan saapumista niin laatikkopyörällä kuin bussillakin. Jos etäisyydet vain sallivat, ensin mainitulla kulkevat vaivatta sekä pari lasta että viikonlopun ostokset, bussilla näiden lisäksi myös puoliso.

Kirsikka Siik
kaupunkisuunnittelija,
kansanedustajaehdokas (vihr.)

Olli-Poika Parviainen
Tampereen kaupungin Liikennelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja

 
Lisää...
<< Alkuun < Edellinen 1 2 Seuraava > Loppuun >>

Tulokset 10 - 10 / 10