Pääsin kesällä kokeilemaan kiskoilla leijuvaa Maglevia Shanghaissa. Nopea ja miellyttävä oli kyyti. Joskin ajettiin vain 351 km tunnissa, vaikka kyseisen magneettilevitaatiojunan huippunopeuden pitäisi olla 500-600 kilometriäkin tunnissa. Ehkä se on saavutettu vain laboratorio-olosuhteissa.

Nyt on Kiinassa kehitteillä jo seuraavan sukupolven Maglev, joka kulkisi 1000 km/h. Siis nopeammin kuin lentokone. Millaiset olisivat vaikutukset liikennejärjestelmiin, jos juna olisi lentoja nopeampi yhteys ulkomaille? Esimerkiksi Brasiliaan ei nopeita junia varmaan silti rakennettaisi, olemattomia ovat tieyhteydet joidenkin kaupunkien välillä nykyisinkin. Ja missäpä noin nopea juna kulkisi, vaatisi kokonaan oman raidesysteeminsä, tasoristeys muun liikenteen kanssa johtaisi katastrofiin alta aikayksikön... Ehkä siis 350 kilometrin nopeuksilla kulkeva Maglev on jo riittävän utopistinen laajempaa liikenneverkostoa ajatellen toistaiseksi sekin. Mutta mielenkiintoisia viritelmiä silti. 

Odotan mielenkiinnolla aurinkoenergian keräämiseen ja hyödyntämiseen liittyvän teknologian kehitystä. T&T:n artikkelin mukaan aurinkoenergia on halvempaa kuin ydinvoima.