Jotakin hyötyä määräysten kiristämisuhkauksistakin: "Yit aikoo jatkossa suunnitella ja rakentaa ainoastaan matalaenergiataloja", ja ainakin Tekniikka&Talouden artikkelin mukaan kannustimena tähän on nimenomaan tarve tavoittaa kiristyvien määräysten taso hyvissä ajoin. Usein tuntuu, että ohjaaminen määräyksin on nuivaa ja ilkeää, mutta näköjään se kuitenkin johtaa oikeisiin askeliin.

Kun vielä jatkossa päästäisiin siihen, että firmojen ihan oikeana tavoitteenakin olisi toimia ekologisesti ja eettisesti, ei vain saavuttaa määräysten minimivaatimuksia taloudellisten sanktioiden pelossa... Vai liekö sillä lopulta väliä, mikä se ensisijainen motiivi on, kunhan tulos on maailman elinkelpoisuuden kannalta järkevä.

Tampereen kaupunginvaltuusto päättänee tämäniltaisessa kokouksessaan nuohouksen ulkoistamisesta. Aamulehtikin ehti jo kirjoittaa asiasta. Lehteen kadulla pikahaastatelluista ihmisistä yksi sanoin, että ihan sama kuka palvelun tuottaa, kunhan hinta ei kallistu. Loput arvelivat palvelun muutoksesta huononevan. Lisäksi artikkelissa aluepelastuslaitoksen henkilö kertoi, että lakisääteiset nuohoukset ovat 2-4 kk myöhässä (naapurusto Härmälässä on tosin puhunut yli puolen vuoden viiveistä) ihan jo siitäkin syystä ettei nuohoojia yksinkertaisesti ole saatu rekrytoitua tarpeeksi. Nyt kaupunki siis lopettaa kokonaan oman nuohoustoimen ja nuohoojat siirtyvät yrittäjiksi.

Jos nuohoojia ei nytkään ole saatu rekrytoitua, miten se jatkossa onnistuu paremmin yksityisiltä firmoilta kuin kaupungilta? Yksinkertaisin vastaus on tietysti "rahalla". Rahalla -vastaus ajaa siihen, että joku maksaa nuohouksesta enemmän, joko kaupunki tai kuluttaja. Jos hinnan korotusta ei makseta kaupungin tukena, yksitystäminen tulee vaikuttamaan kuluttajahintojen nousuun eikä siten ole kuluttajan edun mukaista. Sitäpaitsi kaupunki olisi voinut ihan yhtä lailla voinut itse nostaa nuohoajien palkkaa, yksitystäminen ei vastaa tähän tarpeeseen.

Jos taas kaupunki maksaa nuohouksesta korkeintaan tietyn hinnan, eikä työ sillä hinnalla uusia nuohoajia alalle houkuta, miten palvelu sujuvoituu yksityistämisestä? Firman perustaneet nuohoojat tekevät ehkä enemmän töitä, kun se tapahtuu oman firman piikkiin eikä kaupungin palkkasuhteessa. Kaupunki myös säästää jonkin verran kuluissa, kun firmalle ei tarvitse maksaa sairastumisista toisin kuin omille työntekijöille. Näissä "tehostumisissa" saavutetut parannukset ovat nuohoojien selkänahasta, mikä varmaankin on hetkellisesti kuluttajien edun mukaista, mutta ei pidemmän päälle koko yhteiskunnan.

Kilpailu voi tietenkin hetkellisesti laskea hintoja. Siltä ostetaan, joka halvimmalla tarjoaa. Mutta entä kun tarjoajia on vähemmän kuin ostajia? Tarjoaja voi pyytää ihan mitä vaan, ja saa silti tuotteensa kaupaksi. Jos ei kaupungilla ole omaa tuotantoa, millä pidetään yllä käsitystä siitä, mikä on palvelusta maksettava "oikea hinta"? Alalla, jossa ei ole ylitarjontaa, yksitystäminen todennäköisesti nostaa kaupungin kustannuksia, ei laske niitä. Itse hyväksyn kaikesta edellä esitetystä huolimatta nuohoustoimen yksityistämisen. Nykyisessä tilanteessa se on edes yritys ratkaista tilannetta. Ja ehkäpä kilpailun avaaminen saa uusia ihmisiä houkuteltua alalle...

Viimeisenä ihmetyksen aiheenani tällä erää on ihmisten ilmaisema yksityistämisen pelko. Ihmiset arvelevat yksityistämisen huonontavan palvelun laatua. Mistäköhän tällaiset ajatukset tulevat? Toisaalta kunnallista monesti halveksitaan ja yksityistä pidetään laadukkaampana ja hienompana, monet ovat valmiit maksamaan yksityisestä palvelusta enemmän kuin kunnallisesta. Näin on vaikkapa lääkärin ja hammaslääkärin palvelujen suhteen. Mutta sitten kun jokin ennestään vain kunnallisena tuotettu juttu yksitystetään, yhtäkkiä laadun oletetaankin olevan surkeaa ja ihan samat kuluttajat ovat varmoja että yksityinen tuottaja ei tilauksesta myykään totuttua palvelua, vaan jotakin paljon vähemmän. Mielenkiintoinen ilmiö.