Hämeenkadun pyöräily (II) ja fillari työsuhde-etuna
01.07.2008

Hämeenkadun pyöräilymerkintöjä aletaan maalata torstaina. Vihdoin kadun sekavaan pyöräilytilanteeseen tulee edes jotakin rotia. Riski kokeilun kääntymiseen katastrofiksi on kuitenkin suuri: jos asiasta ei tiedoteta riittävästi eikä kadulla kulkijoita opasteta tarvittavaan uuteen liikennekulttuuriin ja niin kaistajaon (kävelijät / pyöräilijät) kuin yksisuuntaisuudenkin (pyöräilijät Hämeensillan eteläpuolta lukuunottamatta)  noudattamiseen, edessä on itku ja hammasten kiristys. Yksisuuntaisuuden kokeilua vaatinut apulaispormestari Tarja Jokinen lupaa jo valmiiksi "nostaa kädet pystyyn". Minä en nosta: jos ei meillä toimi liikennejärjestely, joka Kööpenhaminassa on saatu toimimaan vaivatta ja kaikkia liikenteen osapuolia tyydyttäen, vika on ohjeistuksessa ja puolivillaisessa ja alunperin pysyvän sijaan koeluontoisena mielikuvamarkkinoidussa toteutuksessa, ei Hämeenkadun ahtaudessa tai pyöräilyssä liikennemuotona itsessään. Huonoksi havaittu pitää korjata ja tehdä toisella kertaa toisella tapaa, paremmin.

*  *  *  *  *

Kokeilun epäonnistumisen riskiä lisää Hämeensillan eteläreunan kaksisuuntaisuus muiden pyörätieosuuksien ollessa yksisuuntaisia. Miksi tähän on jouduttu? Veikkaan, ettei ole nähty vaihtoehtoja: koska Hatanpään valtatiellä on edelleen pyöräilijöille kaksisuuntainen kl-väylä, joka ohjaa pyöräliikenteen väkisinkin kohtaan, jossa ei ole Hämeenkadun ylitysmahdollisuutta, kaksisuuntaisella osuudella ohjataan pyöräilijät eteenpäin Keskustorin reunan ylityspaikkaan... 

Parempi vaihtoehto tälle järjestelylle olisi mielestäni osoittaa pyöräilijöille oma kaista Hatanpään valtatien oikeaan reunaan ajoradan sivuun koko matkalle Tampereen valtatieltä Hämeenkadulle saakka ja korostaa värillä risteysalueet, myös Hämeenkadun ylitys sillanpielen Rosson eteen. Lisäksi pitäisi tietysti viistota reunakivi ko. kohdalla, että Hämeenkadun ylittänyt pyöräilijä pääsisi nousemaan ajoradalta kadun pohjoispuolen kevyen liikenteen väylään maalatulle länteen johtavalle yksisuuntaiselle pyörätieosuudelle.

*  *  *  *  *

Tampereen polkupyöräilijät listasi valtioneuvoston liikennepoliittisen selonteon valmistelua varten lukuisia konkreettisia toimia, joilla ekologisen ja kuntoa kohottavan liikennemuodon toimivuutta ja houkuttelevuutta voitaisiin parantaa. Mukana oli joitakin keinoja työmatkapyöräilynkin edistämiseksi.

Työsuhdefillareita saa jo leasing-systeemillä työsuhdeautojen tapaan (linkki Kauppalehden juttuun työsuhdefillareista), mutta onko tämä aitoa pyöräilyn edistämistä? Leasing - niin autojen kuin pyörienkin - on hyvä juttu niille, jotka haluavat, että alla on koko ajan uusi ja hyvin huollettu menopeli ja jotka ovat tästä ilosta valmiit jotakin maksamaankin. Mutta entä vaatimattomammille pyöräilijöille, joiden työmatka sujuu parikymmentä vuotta vanhalla vähän ruostuneella ja paljon kahnuttavalla peruspyörällä? Tarvitaan toimia näidenkin pyöräilijöiden kannustamiseksi työmatkapyöräilyyn! Onhan sentään uuden pyörän hankkimista ekologisempaa huoltaa toimintakuntoon se valmiiksi tallissa odottava.

 

 
Blogin kommentointi
01.07.2008

Kommenttikenttä tulee näkyviin kirjoituksen otsikkoa klikkaamalla.

Ja sitten varsinaiseen blogiin:

 
Hämeenkadun pyöräily
26.06.2008

Olen tosi harmissani Hämeenkadun pyöräilytilanteen ajautumisesta poliitikkojen väliseksi kiistaksi. Luettuani tämän aamun lehdestä jälleen Erkki Axenin perusteluja pyöräilyjärjestelyistä tekemälleen valitukselle, otin ja lähetin yleisönosastoon oheisen vastineen. Saa kommentoida!


* * *

Arvostan kovasti Erkki Axénin asennetta näkövammaisten, vanhusten, lasten ja muiden heikommiksi katsomiensa tahojen puolustajana, mutta vastustaessaan Hämeenkadulle esitettyjä pyöräilyjärjestelyjä tällä perusteella hän erehtyy. Kevyen liikenteen erottelu lisää sekä kadun käytettävyyttä että turvallisuutta.

Arkkitehtitutkintoni lopputyössä paneuduin esteettömyyteen ja sen huomioimiseen kaupunkisuunnittelussa. Myös liikenneturvallisuus on osa esteettömyyttä, ja niin toimintarajoitteisten kuin vanhustenkin kokemuksia liikenteestä on tutkittu osana esteettömän ympäristön kehitystyötä. Kyselytutkimuksissa on selvinnyt, että nimenomaan Axénin mainitsemat rollaattorin kanssa kulkevat vanhukset kokevat kevyen liikenteen erottelun merkittävänä parannuksena liikkumisen turvallisuuteen. Eikä erottelu koske vain vanhusten kokemuksia, kevyen liikenteen järjestelyt kaikkineen ovat oleellinen osa kaupunkiympäristön käytettävyyttä ja toimivuutta. Osoittamalla selkeä paikka pyöräilijöille ei paranneta vain pyöräilyolosuhteita vaan kaikkien kadulla liikkujien asemaa. Näkövammaisten turvallisuus paranee, kun päällystemateriaalien eroilla tai ohjaavalla kiveysraidalla osoitetaan missä on kävelijän, missä taas pyöräilijän liikennealue.

Erottelu parantaa myös edellytyksiä nykyisin heikon liikennekulttuurin kehittämiseen. Liikennesääntöjen mukaan jalankulkijan tulee käyttää väylän jompaakumpaa reunaa ja pyöräilijän aina oikeaa. Mutta missä kulkeekaan oikea reuna Hämeenkadulla ajoneuvoliikenteen suuntaan pyöräiltäessä? Kuinka laaja alue liikkeiden edustalla on näyteikkunoiden eteen pysähteleville kävelijöille rauhoitettavaa tilaa? Hämeenkadulla ympäristöstä on mahdoton hahmottaa oman liikkumisalueen rajaa. Kevyt liikenne toimii herrasmieskulttuurin sijaan kuin villi länsi, kun yhteisesti sovittuja ja periaatteessa selkeitä pelisääntöjä on mahdotonta noudattaa. Tämänkin ongelman pysyvän, ympärivuotisen ja selkeästi merkatun pyörätien osoittaminen kadulle viimein korjaa.


Kirsikka Siik,
arkkitehti ja
Tampereen polkupyöräilijät ry:n
puheenjohtaja

 
<< Alkuun < Edellinen 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Seuraava > Loppuun >>

Tulokset 70 - 72 / 165