Politiikkaa kompostista
11.04.2009

Yhdyskuntalautakunnassa käsiteltiin viime tiistaina (7.4.2009) Pirkanmaan Jätehuolto Oyn suunnittelutarveratkaisu (=rakentamisen poikkeuslupa) kompostilaitoksen laajentamiseksi Tarastejärven kaatopaikalla. Hankkeen perusteena oli kaatopaikan ympäristöluvassa asetettu kuluvan vuoden lopussa umpeutuva perinteisestä aumakompostoinnista luopumiselle asetettu määräaika. Se kuulostaa noin periaatteessa harmittomalta, mutta vihreiden pelkona oli, että suoritettuaan tämän ympäristöluvan minimivaatimukset täyttävän mutta samalla ilmaston ja energiatalouden kannalta epäedullisen (ja kaiken muun kuin lyhyen tähtäimen väliaikaisen taloudellisen edun näkökulmasta järjettömän!) investoinnin Jätehuollolla ei ehkä enää olekaan intoa investoida biokaasut talteen ottavaan biojätteen käsittelyjärjestelmään. Kompostilaitos Tarastejärvellä nyt laajennettavaksi aiotulla mallilla kun kuluttaa ylimääräistä lämmitysenergiaa ja päästää kaikki kasvihuonekaasut taivaalle eli LISÄÄ ilmastopäästöjä perinteiseen kompostointiin nähden antamatta rakenteellisen suojan lisäksi mitään varsinaisia hyötyjä, kun fiksummalla (mutta kalliimmalla, joskin pidemmän päälle käyttökuluiltaan edullisemmalla) systeemillä päinvastoin saataisiin ilmastolle haitalliset kaasut talteen ja polttoaineeksi ja näin sekä vähennettäisiin kasvihuonekaasupäästöjä että saataisiin energiataloudellisia hyötyjä.

Pyysimme vihreiden voimin asian edellisessä kokouksessa pöydälle hankkeen taustojen ja Jätehuollon investointitahdon selvittämiseksi, mutta vierailu Tarastejärvellä Jätehuollon vieraana ei pystynyt ikäviä aavistuksiamme hälventämään. (Tässä välissä hankkeeseen ehtikin tulla lukuisia lisämutkia, mm. yksityisesti ilmi tuotuja vakavia syytteitä käydyn ja sittemmin perutun tarjouskilpailun vääristymistä, joiden todenperäisyyden selvittäminen ei kuitenkaan ole minun tai yhdyskuntalautakunnan vaan ihan muiden tahojen toimialaa...) Lisäksi on ilmeistä, että vetoaminen aikarajaan on tekosyy: ympäristöluvan vaatimukset on tiedetty vuosia, silti järjestelyt kompostoinnista luopumiseksi aloitettiin vasta viime vuodenvaihteessa, jolloin oli täysin selvää että YVA-menettelyn vaatimaan pitkään aikaan vedoten voidaan kaikki sitä edellyttävät investointivaihtoehdot hylätä mahdottomina!

Koska päätös siitä, mihin investoidaan tai ei ja miten tarjouskilpailut järjestetään kuuluu 12 kunnan yhteisesti omistaman yhtiön toimivalle johdolle ja Tampereen osalta "omistajaohjaukselle", kävi liikkumavara yhdyskuntalautakunnan päätöksen suhteen pieniin: suunnittelutarveratkaisu voitaisiin joko hylätä tai hyväksyä, kumpi hyvänsä päätös mahdollisesti jollakin hyvällä ponnella maustettuna. (PONSI on siis poliittisen tahdon ilmaus, joka sinänsä ei kuitenkaan muuta itse päätöstä yhtään miksikään...) Mielestäni suunnittelutarveratkaisun hylkääminen olisi ollut kohtuuttoman riskialtis ratkaisu: todennäköisemmin kuin joudutettuun mädättämö- tms. ratkaisuun investointiin se olisi johtanut joko a)biojätteen kippaamiseen sekajätteen joukossa kaatopaikalle (jonka Jätehuolto kertoi, hassua kyllä, olevan ympäristöluvan puitteissa mahdollista toisin kuin taivasalla tapahtuvan kompostoinnin jatkamisen) tai b) Pirkanmaan Jätehuollon kieltäytymiseen tyystin biojätteen vastaanottamisesta Tarastejärvelle. Kumpikin näistä vaihtoehdoista olisi ollut huono.

Esitin siis lautakunnan xl-ryhmälle ennen lautakunnan kokousta, että varmistaisimme kompostointilaitoksen jäämisen mahdollisimman lyhytaikaiseksi välivaiheen hätävararatkaisuksi asettamalla suunnittelutarveratkaisulle ehdon, että ilmastovaikutuksiltaan edullisempien ratkaisujen mahdollisesti vaatima ympäristövaikutusten arviointiprosessi (joka vie yli vuoden!) käynnistettäisiin välittömästi ja investointi itse biojätteen käsittelyjärjestelmäänkin (ottamatta tarkemmin kantaa mikä se olisi, tarjolla on erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja) sitouduttaisiin toteutettamaan vuoden 2011 loppuun mennessä. En saanut kannatusta. Sen sijaan minulle muistutettiin vielä kerran, että yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan kuuluu VAIN päätös rakentamista koskevista asioista, ei sekaantuminen jätehuollosta vastaavan useamman kunnan omistaman yhtiön investointipäätöksiin tai jätteenkäsittelytapoihin, joksi esittämäni ehtokin tulkittiin.

Seuraavana vaihtoehtonamme asian ratkaisemiseksi esitimme Niinan (Rissanen, vihreiden toinen edustaja yhdyskuntalautakunnassa) kanssa päätösesitykseen lisättäväksi pontta, jolla yhdyskuntalautakunta edellyttää Jätehuoltoa esittämään tämän vuoden loppuun mennessä sitovan aikataulun biokaasut talteen ottavan biojätteen käsittelyratkaisun toteuttamisesta. Tämä ehdotus sai, mikäli sana "edellyttää" korvattaisiin sanalla "pyytää", xl-ryhmän pikaisessa keskustelussa (siis edelleen ennen virallista kokousta) lautakuntaa johtavan apulaispormestarin hyväksynnän kenenkään ilmaisematta vastustustaan. Kokouksessa yhdyskuntalautakunnan enemmistä kuitenkin äänesti pontemme hylkäämisen puolesta! Siis kumoon edes pienen toiveen ilmaisun siihen suuntaan, että Jätehuollossa investoitaisiin ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja samalla talteen saatavan energian hyödyntämiseen! Ponnen kaaduttua lautakunnan päätökseksi nuijittiin siis pohjaesitys sellaisenaan, suunnittelutarveratkaisun myöntäminen kompostilaitoksen laajennukselle.

Näin niitä päätöksiä ympäristön kannalta järjettömistä investoinneista siis siunataan - vieläpä kaupungissa, joka juuri hiljan on sitoutunut euroopan pormestarien sitoumukseen ilmastopäästöjen vähentämisestä vielä vaadittua alarajaa enemmän vuoteen 2020 mennessä ja jossa parhaillaan työstettävän strategian visio-otsikoksi on kaavailtu lausetta "Tampere - KESTÄVÄN KEHITYKSEN ja sujuvan elämän suuri kaupunki". Terveiset siis politiikan arkipäivästä: kovin pitkä on vielä matka sopimusten allekirjoituksista ja visiolauseista konkreettisiin tekoihin. Ja kovin nopeasti haihtuvaa lajia tuo kanssapuolueiden into ympäristön puolesta puhumiseen.

 
Uittotunneli kumikanavaksi?
10.04.2009

Valvon kipeän kurkkuni ja yskäni kanssa. Tässä siis iloksenne ja aikani kuluksi pieni vuodatus uittotunnelista.

Tampereen satamamestari on tänä talvena ajanut voimallisesti hanketta aikoinaan kalliilla rakennetun, mutta käyttämättömäksi jääneen uittotunnelin ottamiseksi venekuljetusten kumikanavaksi. Veneet siis kuljetettaisiin traktorivetoisella trailerilla Näsijärven päässä sijaitsevan patovallin (jolla juuri on korvattu tunnelin aiempi levypato) yli ja viitisen metriä halkaisijaltaan olevaa tunnelia pitkin Pispalan harjun läpi ja edelleen Pyhäjärven puolella sijaitsevan puistoalueen poikki Pyhäjärveen tai päinvastoin. Olen saanut asiasta asukasyhteydenottoja ja siksi pyrkinyt siihen paneutumaan. Satamamestari vei minut auliisti oikein paikan päälle tunnelia katsomaan, kun kyselin lisätietoja.

Veneilyseurat tuntuvat olevan innoissaan hankkeesta. Purjeveneitähän ei voi Pyhälle tuoda kuitenkaan sen mataluudesta ja karikkoisuudesta johtuen eikä taitaisi kunnon kölillä varustettu vene tunneliin mahtuakaan (+ maston kaato on sen verran työläs homma, ettei sitä viitsisi ihan lyhyen veneretken takia tehdä...), mutta moottoriveneille siitä olisi iloa. Tai siis niille moottoriveneille, jotka ovat liian isoja oman auton perässä pienellä trailerilla liikuteltaviksi, pienet moottoriveneethän niiden omistajat toki kuljettavat mieluummin itse maksamatta millekään yritykselle veneen siirrosta... Kuljetusmahdollisuus ehkä lisäisi aavistuksen moottorivenematkailua etenkin kauneudestaan kuuluilla "ylävesillä" eli Ruoveden ja Virtain suunnalla. Olisi myös hienoa, jos vuosikymmenet tyhjillään ja vailla käyttöä olleelle tunnelille saataisiin fiksu uusiokäyttö!

Hankkeeseen liittyy kuitenkin myös paljon vielä selvittämättömiä asioita ja suoranaisia kummallisuuksia, mm. satamamestarin esittämien hankeperusteiden ja suunnitelmien jatkuvaa muuttumista.

Tunnelihankkeen perusteena satamamestari kertoi, että se on todella tärkeä matkailun kannalta ja luo työllisyyttä - kuljetusyrittäjä kuulemma jo tiedossa. Samalla saadaan asukkaille heidän kuulemma hartaasti kaipaamiaan venepaikkoja rannalle rakennettaviin laitureihin ja Hyhkyn ranta Pyhäjärven puolella huoliteltua kunnon satamaksi. Lisäksi tunnelista saataisiin kuulemma menoja suuremmat tulot sillä, että sitä käytettäisiin talvisin veneiden (maksullisena) talvisäilytyspaikkana, joista kuulemma on pulaa.

Ensin sanottiin kaikkien suunnitelmien olevan valmiina ja hankkeen toteutuksenkin jo alkaneen. Kun pyysin nähdä suunnitelmat, ei sellaisia kuulemma vielä oltukaan lainkaan tehty muusta kuin levypadon korvaamisesta maapadolla, joka oli "välttämättömänä jo toteutettu turvallisuustoimi", ja jonka suunnitelmissa ei kuulemma ollut mitään esittelemistä.

Kun kerroin asukkaiden olleen huolissaan traileriliikenteestä mahdollisesti syntyvästä melusta ja traktoriliikenteestä ulkoilijoiden ja lapsiperheiden suosimassa puistossa, satamamestari kertoi, ettei kuljetettavaksi ole arvioitu kuin 200 venettä vuodessa ja nekin syvässä betoniseinäisessä urassa, joka rakennetaan uittopuukärryjä varten aikoinaan tehtyjen kiskojen paikalle. Samalla kuulemma rakennettaisiin puisto "pusikon" sijaan hienoksi ja upeita siltoja trailerikuilun yli.

Tässä on pieni ristiriita: jos veneitä ei ole kuljetettavaksi kuin 200 kesässä, se tarkoittaa noin 3 venettä /päivä kesän veneilykautena. Sillä ei yksikään yrittäjä kannattavaa ja työllisyyttä lisäävää bisnestä tee. Silloin hankkeen alkuperäiset perustelut ovat väärät ja investointi näillä perustein kannattamaton. (Puhumattakaan sitä, jos veneistä ei olisi kuin se 17, joka lehtitiedon mukaan nykyistä kumikanavaa kuljetetaan kesässä... Hohhoijaa!) Lisäksi kuljetusuran, puiston, sataman ja laitureiden rakentaminen vaatisi mittavaa suunnittelua ja investointeja sekä luonteeltaan metsäisestä tosiaankin huolitellummaksi muuttuvan puiston ylläpitoon nykyistä suurempia vuosittaisia ylläpitokuluja.

Kuultuaan nämä epäilyni satamamestari selitti, ettei mitään betoniseinäisen uran, puiston tai sataman suunnitelmia ole tehty. Päinvastoin kuulemma mitään rakentamista ei ylimalkaan tarvitsekaan tehdä, maisema tai ranta kun ei hankkeesta lainkaan muutu, saadaan siis matkailun hyödyt ja tulot ilman sen suurempia kustannuksia ja rakennustöitä. Mutta hetkinen, eikös juuri ollut perusteena, että ASUKKAAT ovat vaatineet alueelle venepaikkoja ja että samalla piti tehdä puistosta hieno upeine siltoineen ja kukkaistutuksineen, ja kuljetustunnelin suulle matkailijoita houkutteleva satama? No, kuulin sitten ettei mitään kuljetusuraa toki metsäiseen puistoon olekaan tulossa. Traktori vetää veneet nykyisen maanpinnan tasossa ihan nykyisiä kävelyteitä pitkin. Siis mitä?! Perusteena sille, ettei asukkaille asti kantaudu melua eikä siitä ole puistossa leikkiville lapsille vaaraa oli nimenomaan se, että liikenne tapahtuu urassa.

Kävin siis satamamestarin opastamana sisällä tunnelissa. Ihmettelin oikein ääneen, miten se toimisi veneiden säilytyksessä. Veneet olisi tunneliin hyvin hankala tuoda, ne jouduttaisiin sijoittamaan peräperää eikä niiden tarkistaminen tai huoltaminen talven aikana olisi mahdollista. Kuka maksaisi tuollaisesta venepaikasta? Tähän satamamestari selitti, ettei mitään venesäilytystä voi tunneliin laittaakaan, sillä tunneli on välttämätön järvien turvallisuuden kannalta, sen pitää olla avoinna poliisin ja pelastuslaitoksen salamannopeille venekuljetuksille koko sen ajan kun järvet ovat sulana. Siis mitä? Mitään tuloja tunnelista ei siis olisikaan saatavissa, sekin peruste oli ankka.

Kyseltyäni asiasta lisätietoja omassa valtuustoryhmässäni sain kuulla että ensiksikin hengenpelastustarkoituksiin tunneli ei sovi, kuljetus ei mitenkään voi tapahtua hätätilanteen vaatimalla ripeydellä. Pelastuslaitoksella on supernopeat veneet kummallakin järvellä ja Nokian tukikohdasta vene on Ratinan suvannossa nopeammin kuin Mustanlahden tukikohdasta tunnelin kautta kuljetettuna. Se siis turvallisuusperusteista. Poliisin puolesta tunneli on kuulemma oikein hyvä kuljetusväylä silloin kun jonkin tapahtuman valvonnan turvaamiseksi tarvittavat poliisiveneet täytyy kuljetta järveltä toiselle. Nyt ne kuljetetaan katuverkossa, mutta olisihan se mukavampaa kuljettaa ne ennemmin tunnelissa. Hyvä, mutta onko tämä yksin riittävä peruste tunneliin liittyviin investointeihin? Tuskin.

Jutellessani hanketta innokkaimmin puoltaneiden ihmisten kanssa hankkeesta olen kuullut hassuja kysymyksiä: "Eivätkös ne veneet siis kuljekaan VEDESSÄ siellä tunnelissa?", "Eivätkö veneilijät voikaan olla veneensä kyydissä kuljetuksen aikana?", Eikös tämä mahdollistakaan Pyhäjärvellä purjehtimista" ja vieläpä "Onko Tampereella siis jo ennestään veneiden kuljetusmahdollisuus järveltä toiselle? No, mitäs järkeä tässä hankkeessa SITTEN ON???". Ihmiset siis ovat voimakkaasti mieltä puolesta tai vastaan (tässä tapauksessa ennemmin puolesta) tuntematta itse hanketta, paikkaa, suunnitelmia tai kuljetustapaa lainkaan.

Toistaiseksi ainoat pitävästi hanketta puoltavat perusteet ovat, että sillä edistetään isojen moottoriveneiden omistajien (mm. satamamestrin itsensä) mahdollisuutta päästä moottoriveneellään helposti järveltä toiselle kesälomamatkoillaan. Ehkä tosiaan kuljetusten määrä tunnelin myötä kasvaisi 17:sta kahteensataan kesässä. Ne 200 potentiaalista venettä ovat tietenkin 200 potentiaalista suuntaan tai toiseen mennessään pysähtyvää ja satamapalvelujen käyttävää venekuntaa. Ja koska Tampereelle jäädäkseen ei kukaan toki maksaisi veneen siirtämisestä toiselle järvelle ja takaisin, on kaikilla näillä veneilijöillä tarkoitus jatkaa matkaa edelleen ala- tai ylävesille eli edistetäänhän tällä toki sen pienen hitusen verran matkailuakin pohjoisessa Ruoveden, Virtain ja toisaalta etelässä Hämeenlinnan suunnalla. No niin, hyvä kysymys siis kuuluukin, miten paljon Tampereen kuuluu Pirkanmaan veturina investoidan muiden rantakuntien matkailuun? Pitäisikö osa kustannuksista ehkä periäkin muilta kunnilta?

Lievästi huvittavaa hankkeessa on myös alati muuttuva aikataulu. Välillä kaikki tarvittavat rakennustyöt on jo tehty, välillä mitään ei ole vielä aloitettukaan, välillä tarvitaan lupia ja rahoitusta, välillä ei tarvita yhtään mitään. Lehdessä satamamestari on ilmoittanut, että hanke tulee yhdyskuntalautakuntaan tämän kevään aikana. Minulle hän viimeksi tavatessamme totesi, että vasta ensi vuonna. Ja hassuinta koko hommassa oli, että vain viikko tämän jälkeen katupuolen suunnitelmista vastaava virkamies esitti Tampereen polkupyöräilijöiden kokouksessa kevyen liikenteen verkoston kehittämismahdollisuutena uittotunnelin ottamista pyörätieksi! Ainakaan kaikki kaupungin virkamiehet eivät siis ole tietoisia että hankkeesta olisi missään mitään päätetty, vaikka toiselta suunnaltan kuultuna hanke on jo kaikilta osin lukkoon lyöty... Ja asukkaatkin (niitä viittäkymmentä lehtiartikkelin mukaan hanketta äänekkäästi vastustanutta lukuunottamatta) ovat kääntyneet kannattamaan hanketta, kun saavat ne samalla toteutettavat venepaikat. Eikä rahoitustakaan tarvitse miettiä, kun mitään ei jo toteutettua patoa lukuunottamatta rakenneta... ööö....tai siis rakennetaan, ne venepaikat... tai siis ei rakenneta... tai siis... 

Että tällainen hanke. On ilo olla mukana Tampereen kaupungin päätöksenteossa.

 
Tampere parhaaksi pyöräiykaupungiksi!
18.03.2009

Nyt on hyvä mieli. Tänään istuttiin pienehköllä, mutta sitäkin positiivisemmalla porukalla visioimaan miten Tampereesta saataisiin pyöräilykaupunki. Eikä mikä tahansa pyöräilykaupunki, vaan Suomen paras pyöräilykaupunki.

Paremmuuden mittariksi asetettiin tällä erää tylyn insinöörimäisesti mitattavissa oleva suure: pyörällä kuljettujen matkojen osuus kulkutapajakaumasta. Jotta Tampere (nyt 7 pilkku jotakin %) ohittaisi Oulun (nyt noin 20%), tarvitaan melkoista aktiivisuutta ja yhteen hiileen puhaltamista niin yhdistyksen, kaupungin, median, yritysten kuin pyöräilevien kansalaistenkin puolelta. Kaupunkialueella pyöräily tulisi mieltää osaksi normaalia liikennettä, ei harrastukseksi. Ja ennen kaikkea tulisi hälventää turha vastakkainasettelu ja ennakkoluulot! Mahdotonta? Ei toki.

Illan ilmapiiri keskusteluineen oli kerrassaan innostava. Suureksi ilokseni näistä asioista vastaava uusi apulaispormestarikin kunnioitti tilaisuuttamme piipahduksellaan ja aktiivisen kuuntelevalla asenteellaan - ja liekö hieman itsekin innostunut mm. visioimistamme pyörämatkailun mahdollisuuksista...

Tulevaisuuden Tampereella Aamulehdessä liikenneasioita käsitellään ehkä liikenteen arjen mukaan "Pyörä & liikenne" -sivuilla. Pyöräliikenteen kasvu on vähentänyt sekä pysäköinti- ja risteysjärjestelyihin kuluvia kustannuksia että parantanut kansalaisten perusterveyttä, joka näkyy vähentyneinä sairaspoissaoloina ja pidempänä työelämässä jaksamisena. Arkipyöräily ei ole välineurheilua: tavalliset kaupunkipyörät ovat yksinkertaisia, kestäviä ja halpoja peruspyöriä, joiden huoltokin on vaivatonta. Pyöräilyn lisääntyminen on lisännyt osaltaan työllisyyttä: niille, jotka eivät ehdi tai välitä huoltaa pyöräänsä itse on tarjolla kulkuvälineiden pesu- ja huoltopalveluita valittavaksi asti. Junalla tai bussilla kaupunkiin saapuville ja niille, jotka haluavat kokeilla erilaisia pyörämalleja itselleen parhaiten sopivan löytämiseksi on tarjolla vuokrapyöriä. Tosin pyörän voi jättää myös säilytykseen junamatkan kumpaankin päähän: sekä työnantajat, pysäköintilaitokset että vr ja muut matkayhtiöt tarjoavat pyörille turvallisia säilytyspaikkoja. Uudempiin rakennuksiin niitä edellyttävät jo rakennusluvatkin.

Tulevaisuuden Tampereella on vahva imago pyöräilykaupunkina. Yritys- ja asuinpaikkana Tampere on haluttu paitsi sujuvan liikkumisensa myös muita kaupunkeja paremman ilmanlaadun ja erityisen eläväisen kaupunkikeskustansa ansiosta. Yrittäjillä on syytä hymyyn: auton ylläpitokuluista pyöräilykaupungissa säästyvät rahat ovat lisänneet kaupunkilaisten käytössä olevaa varallisuutta ja etenkin lähipalvelujen kysyntää. Huimaan suosioon noussut pyörämatkailu on tehnyt Tampereesta ja koko Pirkanmaasta maailmanlaajuisesti tunnetun matkailukohteen. Elinkeinonharjoittajien ja Tampereen esimerkin kannustamina lukuisat muutkin kunnat ovat jo laatineet omat pyöräilystrategiansa. Onneksi Tampereen kaupunki asetti 2009 kaupunkistrategiassaan tulevaisuudelle selkeän yhteisen tavoitteen: me haluamme Tampereesta pyöräilyn edelläkävijän ja koko Suomen parhaan pyöräilykaupungin.

 
<< Alkuun < Edellinen 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Seuraava > Loppuun >>

Tulokset 43 - 45 / 165