|
10.12.2006 |
|
Euroopan keskuspankki nosti torstaina korkonsa 3,5 prosenttiin. Talouselämä arvelee, ettei asuntovelallisella ole huolta: tämän tiukemmaksi ei lainan maksu voi tulla kun korkoja tuskin on tästä tasosta enää varaa nostaa. Tämän jälkeen lehden artikkelissa itketäänkin muita asuntojen hintoihin vaikuttavia tekijöitä ja muistutetaan siitä, että suomalaiset asuvat 15 neliötä ”muuta eurooppaa” ahtaammissa asunnoissa. Eikö olisi jo aika lopettaa tämä kritiikitön asumistyytyväisyyteen liittyvän kansalaismielipiteen manipuloiminen? Kertooko yksikään media, että esimerkiksi Tanskassa asunnon kokoon luetaan talon rappukäytävistä, kellaritiloista, vinteistä, pyörävarastoista jne. asuntoa kohti jyvitetyt neliöt? Suomalainen asunto saattaa siis olla asuinneliöiltään huomattavasti suurempi kuin tanskalainen samankokoiseksi mainostettu! Entä miksi meidän pitäisi asua kuin jotkut muut? Suurten asuntojen lämmittämiseen kuluu energiaa, niihin hankitaan enemmän kalusteita, enemmän elektroniikkaa, enemmän sisustustavaraa. Käytännössä ihmiset oleskelevat kuitenkin enimmäkseen yhdessä yksissä ja samoissa huoneissa. Tarvitaanko oikeasti enemmän neliöitä vai ehkä sittenkin ennemmin paremmin kalustettavia ja elämäntilanteen mukaan helpommin muuntuvia asuntoratkaisuja? Oman kokemukseni mukaan 36 m² (eli nykymittapuulla valtava) olohuone keskustakaksiossa jousti ensin olohuoneesta makuu-olohuoneeksi (makuuhuone tarvittiin työhuoneeksi), siitä makuu-ruokailuhuoneeksi (totesimme, että vietämme enemmän aikaa ystävien kanssa keittiössä kuin varsinaisessa olohuoneessa, joten hankimme normaalin perheen sohvaryhmän sijaan valtavan ruokapöydän) ja lopulta makuu-olo-ruokailu-kirjasto-lastenhuoneeksi (se toinen huone tarvittiin lapsen synnyttyäkin opiskelijaäidin työ- ja askarteluhuoneeksi). Harvinaisen toimivan ja muuntautumiskykyisen 20-luvun keskustakaksiomme asumismukavuuden saavuttamiseksi olisimme siis voineet ostaa laitakaupungilta 5h+k:n! Asumisväljyys mitattavana suureena johtaa siis osin harhaan. Asuntokoon suureneminen on jo nyt vaikuttanut keskustojen asukasmäärien vähenemiseen ja siten negatiivisesti sekä keskustojen elävyyteen, turvallisuuteen että liike-elämän kilpailukykyyn. Kun asuntoja tarvitaan lisää, taajamarakenne leviää ja leviää. Tätä kutsutaan seutuistumiseksi. Matkat pitenevät, kauppaan on aina mentävä autolla, liikenne lisääntyy. Keskustaankin tullaan erikseen autolla elokuviin, ravintolaan, teatteriin… Kun ravintolat sulkevat ovensa, elämä siirtyy taksijonoon. Tätäkö kannattaa tavoitella? Ollaan vaan ylpeitä näennäisesti muuta Eurooppaa ahtaammasta asumisesta. Ihmetteleville voidaan vastata, että elävän kaupunkikulttuurin kehto onkin siirtymässä Keski-Euroopasta tänne Pohjolaan, mitä sitä asuinalueiden turhalla levittämisellä hillitsemään. Ja meidän mallillamme jää luonnollekin tilaa kukoistaa. |
|
|
07.12.2006 |
|
Tänään alkoi TTY:n 3. opetusperiodi ja minullakin jälleen tämän talven opetuskausi yhdyskuntasuunnittelun ammattikurssin parissa. Opettaminen on mielestäni tärkeää ja erittäin mielekästä työtä. Ehkä saan osaltani jotakin hyvää ja merkittävää aikaan osoittamalla tuleville arkkitehdeille kaupunkirakenteen liikennevaikutuksia tai kiinnittämällä harjoitustöissä huomiota esteettömän ja turvallisen ympäristön merkitykseen ja arkkitehdin keinoihin sen luomiseksi. Jos näistä 45 opiskelijasta edes osa tekee lopulta työkseen viihtyisää, käytettävää, kestävää ja nykyistä ekologisempaa ympäristöä, tulos on monin verroin parempi kuin se, minkä itse olisin ehtinyt tehdä opetukseen uhraamallani ajalla. Maailmaa voi parantaa myös välillisesti. J |
|
|
27.11.2006 |
|
Kulttuuriministeri Saarela esitti budjettiesityksessään leikkauksia ystävyysseurojen ja kulttuurilehtien saamaan valtion tukeen. Nyt kulttuurilehtien tukemiseksi kerätään nimiä adressiin ja ystävyysseuratkin ovat varpaillaan. Vihreä lanka kyseli ystävyysseurojen ja kulttuurilehtien edustajilta terveisiä Saarelalle toissaviikon numerossaan (17.11.2006). Miksei kukaan kysy, miten ihmeessä asiasta on ilmeisen tieten tahtoen annettu tehdä julkinen haloo? Kun kansa on saatu vaahtoamaan kulttuurin tuesta, mistä sillä välin EI puhuta? Totta kai on katastrofi, jos juhlapuheissa kerrotaan kansalaisjärjestöjen työn, suvaitsevaisuuden, kulttuurien tuntemuksen ja sananvapauden tärkeydestä, mutta käytännön toimina samoille asioille merkittävä tuki vedetään mattona jalkojen alta. Nyt kun alan paremmin ymmärtää valtion budjetissa liikkuvia rahasummia, asia kuitenkin ihmetyttää. Kohuttu tukileikkaus on 1,8 miljoonaa euroa. Samaan aikaan on keskusteltu opintotuen korottamisesta (67 M€) ja ruoan arvonlisäveron alentamisesta (muistaakseni 420 M€, josta noin neljäsosan oletettiin jossakin arvioissa tulevan takaisin lisääntyvän kulutuksen verotuottona). Media on löytänyt useita poliitikkoja, joiden suulla ainakin jälkimmäiseen valtiolla olisi varaa. Kustannuksiltaan samaa luokkaa (n. 400 M€) olisi niin ikään lehdistössä esitelty perintöveron poisto. Vertailun vuoksi mainittakoon pirkanmaalaisille, että Tampereen läntisen kehätien rakentaminen maksaa tiehallinnon arvioiden mukaan 75 M€ (siis pelkkä rakentaminen, luku ei sisällä suunnittelukustannuksia), toiseen vaiheeseen on valtio tänä vuonna juuri myöntänyt 57 miljoonaa euroa. Mitäkö yritän sanoa? Valtion budjetissa pyörivät rahasummat ovat tavalliselle tallaajalle käsittämättömän suuria. Kohuttu 1,8 miljoonaa on moniin muihin menoihin verrattuna jopa pikkusumma. On lähinnä koomista, että samaan aikaan kun yhden taskun rahojen arvellaan riittävän mainiosti kustannuksiltaan monisatakertaisiin veronkevennyksiin, toisesta taskusta ei riitä ropoakaan yhteisöllisyyden, kulttuurin, sananvapauden ja kansalaistoiminnan mahdollisuuksien tukemiseen, jotka yhteiskunnan toimivuuden kannalta ovat taatusti tärkeitä nekin. Väkisin tulen ajatelleeksi, että budjetissa täytyy kiinnittää huomio johonkin pieneen mutta suuresti kansalaisia kiinnostavaan asiaan silloin, kun oikeasti tarvitaan paljon rahaa johonkin suureen mutta tulenarkaan. Mitä olisi pitänyt osata lukea rivien välistä? Ensi vuonna tähän aikaan olen toivottavasti tässäkin asiassa piirun verran fiksumpi. |
|
|
<< Alkuun < Edellinen 51 52 53 54 55 Seuraava > Loppuun >>
|
| Tulokset 160 - 162 / 165 |
