Vihreät ovat vuosia kehitelleet tulonjakomallia, joka korjaisi tai ainakin helpottaisi joitakin merkittäviä nykysysteemiin kuuluvia ongelmia. Tällaisia ongelmia ovat mm. freelance- ja muun vaihtelevakestoisen työn mukanaan tuoman epävarmuus, lyhytkestoisen tai epävarman työn vastaanottamisen kannattamattomuus eli ns. kannustinloukut sekä erilaisten tukien hakemisen viidakon monimutkaisuus. Mallia markkinoidaan nimellä perustulo, ja siitä löytyy lisätietoa Vihreiden kotisivulta.

Perustuloa syytetään passivoivaksi: sen varassa opiskelu- ja työhaluttomien nuorten olisi mahdollista heittäytyä "ilmaisen" rahan varjolla laiskiaisiksi. Totta, tätä ongelmaa perustulo ei korjaa. Tilanne ei kuitenkaan merkittävästi muutu nykyisestä, jossa samainen nuori saa vastaavan rahan työmarkkina- tms. tukina. Se, mikä muuttuu, on perustulon lisäksi saatavien työansioiden houkuttelevuus. Kun nyt tukia menettää mennessään töihin, perustuloa ei menetä, vaan jokaisesta ansaistusta eurosta jää suurin osa omaan tassuun. Osmo Soininvaara huomauttaa ihan oikein, että opintotuki toimii jo nyt perustulon tapaisesti, eivätkä opiskelijat silti ole passivoituneet työhaluttomiksi, päinvastoin. 

Nyt tamperelainen opiskelija Ilari Kajaste on tehnyt kotisivulleen perustulolaskurin. Testatkaa toki - tietenkin sillä varauksella, että laskurin toiminnan vastaavuutta Osmo Soininvaaran ja Ville Niinistön laskelmien kanssa en minä, eikä varmaan kukaan muukaan Ilarin itsensä lisäksi, ole toistaiseksi tarkistanut. Laskuri näyttää yhdellä napin painalluksella miten paljon annetusta palkasta jää käteen nykysysteemillä ja miten paljon perustulomallissa. Erilaisia vähennyksiä, etuisuuksia, avustuksia tms. laskuri ei ota huomioon, mutta pääomatulojen osuus on mukana sen laajennetussa versiossa. Karkeakin laskuri muistuttaa kuitenkin, että esitys perustulosta on mielenkiintoinen avaus ja ehdottomasti poliittisen jatkokeskustelun väärti juttu.

Minunkin vastaukseni on viimein julkaistu HS:n vaalikoneessa. Useampi ihminen ehti jo kysellä ja ihmetellä, miksen ollut vastannut. Olinhan minä! (tästä enemmän "Vaaliteemat ja muita lisäyksiä"-blogikirjoituksen kommenteissa...)

Vielä pieni ja nopea blogin kevennys: taitaa olla minun onneni, ettei eduskuntaa valita arvalla. Viimeksi blogiin linkittämässäni satunnais-vaalipelissä ei arpaonni kyllä ainakaan minua suosi! Sen sijaan miehelläni on uskomaton tuuri: kone arpoi minut juuri hänen ehdokkaakseen, ja sepä onkin ainokainen ääni, jonka olen toistaikseksi tähän satunnais-eduskuntaan saanut. ;)

Tosielämän vaalipeliin liittyen saan hämmästyksekseni niin tutuilta kuin ihan vierailtakin ihmisiltä sähköpostipalautetta. Vaikka ulkona esitteitä jaellessani sain kertaalleen perinpohjaiset haukut siitä, että minun ja muiden Vihreiden takia on Karjalakin menetetty (mikä on aika mielenkiintoinen kanta siihen nähden, että puolue huomenna juhlii vasta 20-vuotista olemassaoloaan), sähköpostissa tuleva palaute on ollut kerrassaan hyväntuulista, positiivisella tavalla analyyttistä ja sydämellisen kannustavaa. Kiitos siitä!