Projektinhallintaa
26.04.2007

Pari sanaa menossa olevista työn ulkopuolisista projekteistani:

Vaalityön takia olen tavannut lukuisia Mielenkiintoisia Ihmisiä, joiden kanssa on viritteillä jos jonkinlaisia pienin mutta sinnikkäin askelin maailmaa parantavia hankkeita. Ja sitten ovat tietysti kaikki ennestään vireillä olleet...

 

1) Kestovaippoja TAYSiin - jätteenvähentämisprojekti

Olemme parin naisen porukalla selvittäneet miten paljon jätettä TAYSin kertakäyttövaipoista aiheutuu, mitä vaipat maksavat, mistä ja keiden kanssa ne tilataan ja miten hankinta- ja pesuorganisaatio toimii. Jostakin syystä kestovaipat ovat normaali ja vaivaton vaihtoehto Jorvin ja Vammalan synnytysosastoilla, mutta vaikeaksi koettu asia TAYSissa. Pointti ei ole siinä, että kestovaipat olisivat välttämättä TAYSin toimintatavalla yhtään ekologisempi vaihtoehto kuin kertsit (pyykithän roudataan nykytapaan pestäväksi satojen kilometrien päähän ja pestään melkoisilla myrkyillä), mutta mikäli edes osalle tuoreista epävarmoista äideistä jäisi tieto, että harsojen kanssa pelaaminen KOTONA on lähes yhtä vaivatonta, mutta paljon halvempaa ja oikein hoidettuna (täysien koneellisten pyykkäys, luontoystävälliset pesuaineet...) varsin paljon luontoystävällisempää kuin pampersien käyttö, olisi maailma taas astetta parempi paikka. 

 

2) Tampereen pyöräilijöille etujärjestö ja työmatkapyöräilylle parempia edellytyksiä -projekti

Pyöräilykuntien julkaisemassa Poljin-lehdessä haastateltu Tampereen kaupungin liikennesuunnittelija Jukka Kyrölä mainitsi, että Tampereelta puuttuu pyöräilijöiden etujärjestö. Ei puutu kauaa. Suomi on yhdistysten luvattu maa, mutta ehkä se johtuu juuri siitä, että meillä ei uskota yksittäisten ihmisten ajavan kenenkään etuja tai puhuvan järkeä, vaan uskottavuuden saavuttamiseksi tarvitaan aina taustaorganisaatio. No, pian Tampereen pyöräilijöillekin syntyy sellainen. Lisäksi on järjesteillä pyöräilytapahtuma keskustelutilaisuuksineen tiistaiksi 22.5.

 

3) Härmälä-Rantaperkiö-Sarankulman liikennepoliittinen ohjelma -projekti

Härmälän omakotiyhdistyksen ja Härmälä-Seuran yhteinen liikennepoliittinen työryhmä on saanut parin viime vuoden aikana aikaan paitsi otsikossa mainittujen alueiden oman liikennepoliittisen ohjelman, myös lukuisia lausuntoja alueen liikenteeseen vaikuttavien kaavoitus- ja tiehankkeiden saralta ja kirjeen kaupungille Lentokentänkadun asukkaiden suojatiealoitteen puolesta. Asiat etenevät, Lentokentänkadulle on luvattu parannuksia ja kaupunki on käynnistänyt Nuolialantien muutosten suunnittelun. Kerran jo kävimme Rambollissa tutustumassa suunnitelmiin, seuraavaa kokousta odottelemme innolla. Ilokseni kotikulmilta on tullut kerrostalojenkin asukkailta on tullut kommentteja ja kehitysideoita. 

 

4) Tiedonlevitystä kulutusasioista -projekti

Tämä on toistaiseksi henkilökohtainen projektini. Olen vuosia miettinyt mitkä seikat pohjimmiltaan ohjaavat maailman menoa. Raha on aika mekrittävästi ihmisen toimintaa ohjaava asia, niin raadollista kuin se onkin. Kuluttajan valta on huima, sen tiedostaminen ja tietoinen käyttäminen kuitenkin suhteellisen hankalaa.

Yrittäessäni perehtyä asioihin huomaan yhdeksässä tapauksessa kymmenestä, että asioita on jo pohdittu, monesti toimiinkin ryhdytty. Miksi tieto ei leviä? Miksei media kiinnostu? Miksei kuluttaja-asioista puhuta enemmän? Selvitys- ja tiedonlevitystyötä kuluttamisen vaikutuksista tarvittaisiin reilusti enemmän, vielä enemmän tarvittaisiin kuitenkin jo tehtyjen selvitysten markkinointia ja muuttamista käytännön toimiksi.

Ehkä voin osaltani tehdä tällekin jotakin muutakin kuin muuttaa omia kulutustottumuksiani? Pienenä ensiaskeleena olen pistänyt mielenkiintoisia ekologiaan ja eettisyyteen linkkejä nettisivulleni otsikon "Poimintoja maailmalta" alle. Hankalampi juttu tietysti saada ihmiset vielä kiinnostumaan näistä omista sivuistani ja löytämään nuo linkit... ;)

 

5) Aikakauslehdet kiertoon -projekti

Tämä idea tuli vaalitukiryhmältä: paperinkeräyksen tai kodin nurkkiin kertymisen sijaan aika monille lehdille löytyisi käyttöä terveyskeskusten ja hammaslääkärien odotushuoneissa, kampaamoissa ja muissa tiloissa, joissa ihmisillä on aikaa lukea lehtiä. Hommataan lahjoituksesta kertovat tarrat peittämään taustan nimitarrat... Lehtien lahjoittajia on jo kasassa ja kuulemma ottajiakin on jo kyselty, vain tuo tarrayksityiskohta on hoitamatta...

 

6) Talo- ja kompostiprojektit

Kaiken muun lisäksi ovat tietysti kotiprojektit: talon maalaus, veneen pohjan vahaus (vesillelasku 12.5., parasta olla vahattuna ennen sitä :) ), uuden kehikon rakentaminen lehtikompostille...

Pomoni mielestä projektinhallinta on arkkitehdin tärkeimpiä kykyjä. Eipä tuo taida rajoittua työhön - mitäs muuta on koko elämä kuin yhtä projektinhallintaa? :-) 

 
Heikosti nuori?
24.04.2007

Ikääntymiskehityksen ihmettely johtaa ihmeellisiin termeihin. Nyt bongasin uuden käsitteen "vahvasti aikuinen". Vahvasti aikuisia ovat menevät, varakkaat ja terveet 50-60-vuotiaat, ei vielä eläkeläiset, ei enää asuntolainaiset... Yli 65-vuotiainahan ollaankin sitten "senioreita", yli 75-vuotiaina "ikäihmisiä". Vanheneminen on kärsinyt inflaation, "vanhus" tarkoittaa nykyisin ilmeisesti suunnilleen samaa kuin liikuntakyvytön vaipoissa pidettävä vanhainkotiin unohdettu dementti - kirosana siis, tai ainakin pahimman luokan loukkaus.

 
Pilkkupoika
23.04.2007

Sunnuntain kokopäiväretki Mänttään, jota innoissaan puuhasin kiitokseksi vaalityöhöni osallistuneille, muuttui viime hetkellä kiireettömäksi sunnuntaiksi kotipihalla. Kaksi perhettä oli kuumeessa, Mänttään oppaaksemme lupautunut vihreä kunnanhallituksen jäsen vatsataudin kourissa ja omalla pojalla alkoi vesirokko. Voisiko paremmin osua yhden retken osalle?! Itkin harmistustani vain hiukan ja peruin sitten koko retken, peruutuskustannukset jäivät sentään kohtuullisiksi. Ehkä myöhemmin keväällä uudestaan paremmalla menestyksellä.

Nautittiinkin siis varatut retkieväät aurinkoisella kotipihalla. Mies puuhasi omia kunnostushommiaan, minä siivosin ruusu- ja perennapenkkejä ja levitin kanankakkaa. Ja illalla saatiin iloksemme vielä vieraitakin, lapsiperhe hakemaan parhaimmillaan tartuttavaa vesirokkoa – se on parempi sairastaa lapsena ja vanhempien työn kannalta sopivaan saumaan, nääs...

Meillä on siis pilkkupoika. Lauantai-iltana löydettiin täppiä, sunnuntaina niitä oli vähän enemmän mutta vauhtia ei lainkaan vähemmän. Vasta tänään (ma) iltapäivää kohti alkoi itketys ja kutitus. Hämmästyksekseni viisivuotiaani ilmoitti myös, ettei suostu menemään ulos, kun ”näyttää tältä”, eikä kukaan saa nähdä pilkkunaamaa. Miten jo nyt? Lapsi on vasta viiden, eikä maailman roolien pitäisi vielä noin kovasti painaa. Elinkö itse ihan eri maailmassa vai olenko vaan unohtanut? Ehkä molempia?

Aina välillä mediassa kerrotaan suurenmoisesta keksinnöstä, miten firma voi palkata lastenhoitajan, joka sitten on milloin kenenkin työntekijän sairaan lapsen kanssa isien ja äitien jatkaessa tärkeitä töitään. Kuka on kehdannut edes ehdottaa moista?! Lääkäriäitini siteerasi joskus aiemmin muksun sairastaessa jotakuta kollegaansa, joka oli sanonut, että lapselle tulisi suoda oikeus myös sairastaa, tietty turvallinen sairaana olemisen kokemus siinä kuin muutakin elämänkokemusta. Ettei sairaus siis ole aina huono asia, vaan tärkeä osa normaalia elämää. (Samahan itse asiassa pätee kaikkeen: ei tunnisteta onnea, jos ei ole olemassa hieman onnettomuuttakin...) Eikö olisi rikos viedä vanhemmilta samainen kokemus oman lapsen sairastamisesta; ne pysäyttävimmät, raastavimmat, ehkä kiukuttavatkin, mutta kuitenkin lähentävimmät hetket?

 
<< Alkuun < Edellinen 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 Seuraava > Loppuun >>

Tulokset 133 - 135 / 165